Synnytysteiden avaamisesta katso https://parantamisesta6.blogspot.com/2023/10/synnytysteiden-avaaminen.html
Jos vauva äitinsä mahassa on kiinnostunut siitä, miten vauva oppii, niin se on kai aistimalla ja tuntemuksista muodostaen kuvaa ympäröivästä maailmasta ja omasta kehostaan, sen vireestä, asennoista, ym, ja äitibsä kehosta, kustakin tilanteesta ja elämästä. Eli olisi hyvä, jis äiti eläisi aika tavallusta peruselämää, jossa on tavallusen terveen elämän elementtejä, esim ulkoilua, liikkumista, musiikkia, ajattelua sekä arkijärkistä että viisadta, käytännön tekemisiö, tavattuja tuttuja, ym. Keholtaan ei oppiakseen ole hyvä olla ihan jäykkä eikä ihan löllö, vaan joustaa kunkin tilanteen mukaan, taipua jonkin verran niin kukn hyvä on. Silloin vauva ehkä osaa miettiä hyvän tavan syntyäkin. Se olisi äidille kai, ettäkokeillaan nyt vauvan tavalla, jos se niin hyvin menee. Tällöinkin vauvalle ehkä joutuu kommunikoimaan, että pää vai jalat edellä yms. Synnytyskanavan uloimman osan aukeamusen kannalta olisi olennaista jonkun toivottaa vauva tervetulleeksi maailmaan siltä etäisyydeltä kuin synnytys hyvin sujuu, se on kai ko henkilön sosiaalisesta etäisyydestä kiinni, esim isä, täti ja setä vai yhteiskunta, sillä internet kivana apuna vaikuttaisi olevan huoneen laidalta käsin tervetulleeksi toivottava.
Musiikkimaisuus elämäntavassa ja keskikropassa, kuin radion musiikkia kunnellessa, kenties itse laulukurjasta soitellessa tai jotenkin musiikkimaisen tuntevan elämänviisaasti eläessä, auttaa kai supistamaan keskivartalon lihaksia. Vauvan se kai yekee viisaammaksi, niin että tietää, mistä ja miten asioita tehdä, esim synnytyksestä, jolloin olisi hyvä, jos äitikin olisi keskikrooasta eläiväinen. Siihen on kai esteenä jonkun muun ohje, jottei vauva syntyisi liian nuorena, mutta musiikkimaisen herkkä osaa kai huolehtia nuoren vauvan paremmin kuin edinemäisesti vauvaa kohteleva, jolla vauvan ehkä olisi oltava vanhempi syntyessään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti