En hoitoaloja tunne, en ole koskaan ollut niille suuntautunut enkä jaksanut sen tyypin rasitteita elämässäni ollenkaan sairastumatta tms niin että loma on heti tarpeen ja etenkin iso välimatka moisiin aloihin. Mutta minulla on vaikutelma, että uusi hoitoaloilke haluava otetaan mukaan vähän kuin tämä kulkisi kudottu rätti tms kädessä ympäriinsä hokuen "hoitaa, hoitaa,..." ja että se muka olusi tarpeeksi aiemmin epäviisaan yksilön oppimuseen viisaaksi hoitoalojen työntekijäksi. Tai että joku ei ole kobin taitava yleiseltä taitotasoltaan ja ei osaa säitä ja niin on jotain vaivoja esim.päänsärkyä yms, ja menee niustä sitten ktsymään, niin tulee värvätyksi houtoalohen työhln, koska sairastelunsa myötä on houtamaan motivoitunut mutta aika terve ja selväpäinen. Niin hän sitten miettii vanhoista tutuistaan mm että tuolta vaikka voisi oppia säätaitoja, jne, mutta vaikka tutut omasta puolestaan neuvovat, niin oppi ei pysy päässä, sillä sehän oli alun alkaenkin tilanne. Niin hoitoalat kai okettivat, että oppi llidi pysynyt päässä, jos siihen ammattiin aikoo, elu he kai olettivat ammattiin ja sen ammattitaitojen yms hyvän elämäntavan siltä suunnalta olevan vaalittuina keskittymusen kohteina, jolloin ne olisivat ikään kuin näkökulmana koko ajan mukana ja näkökulman nyötä lahjakkuuksina ja taitoina: nämä asiat koko ajan huolehdin huvälle tolalle, ne ovat arvoina tärkeitä elämässä, ja niitä neuvon työssäni muilke sekä sanallusesti teoriaperspektiivin että käytännön esimerkillä ja viittein. Houtoala kai olettaa että nämä olisivat koko ajan olemuksessa mukana, huomio mm elämäntavoissa ja oarantuvuuden vaalimusessa. Hoitoalojen taitoa on kai kiinnittää koko ajan huomiota sosiaalusiin vaikytteisiin, tunnelmasävyistä havaittuihin aihepiiruen vaikytusalyeisiin tunnelmiin, eri kantojen, ajattelutyyppuen, arvojen, amnattialohen, yksilöuden, tekemisten ja tilanteiden sekä elämäntaoavaihtoehtojen vaikutuksiin hetkellusern boitiin mm noista pilvimäusistä tunnelmasävyistä, alueista havaiten mikä on mikä, sen sijaan, että viivamerkinnöillä ohittaisi ne kaikki ilman delvää havaintoa - kuin raivaustraktorin tapaan siivoava toisenhenkusen ihmusen kodin läpi, tai kuin muedon oesuaineen sijasta vahva detergent, joka jättää läikuttäisen varoittavan sairaan tunnelman sinne, missä ennen oli elämää. Tunnelmahavainto ei vaadi hidastamusta, jos on hyvä havaintonopeus ajaessa autoa, pyörällä ja jalan, sillä info on yleensä, että siinä on tasasesti tolla tavalla elävä yksilö tai elämän puoli, joka ei ajan myötä muutu, mutta pelkkä viiva tilalle ei ole ok, ei jätä elämää rauhaan, vaan esim muedolla pesuaineella puhdistaminen yseasti lueventäisi hyvällä tavalla. Mutta ylipäätään sairaanhoitajan näkökulma on hudas mm siksi että ympäristön ihmisten suru ja jaksamattomuys vaativat aikaa kokijallen, niin voi jatkaa hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti